"Sydänsuruun" kuoleminen saattaa kuulostaa liioittelulta, mutta se on aito lääketieteellinen tila. Jos olet koskaan tuntenut niin voimakasta sydänsärkyä, että se aiheutti todellista fyysistä kipua rintakehässäsi, saatat kokea lääkäreiden kuvailemaa sydänsuru-oireyhtymää.

Vuosien ajan tätä tilaa on tutkittu ilman selviä vastauksia sen hoitoon. Kuitenkin tuore tutkimus saattaa tuoda meidät lähemmäs parannuskeinon löytymistä.

Mikä siis tarkalleen on sydänsuru-oireyhtymä? Tunnetaan myös nimellä takotsubo-kardiomyopatia, se ilmenee, kun sydänlihas heikkenee väliaikaisesti, johtaen vakaviin terveysongelmiin, jotka muistuttavat sydänkohtausta. Termi on peräisin Japanista, jossa lääkärit huomasivat, että se osa sydäntä, joka pullistuu ulos, muistuttaa mustekalapyydystä. Takotsubo, joka tarkoittaa "mustekalapyydyspataa", vaikuttaa tyypillisesti vasempaan kammioon, sydämen yläosaan.

Koska sen oireet jäljittelevät sydänkohtauksen tai muiden sydämen vajaatoiminnan merkkejä, lääkärin diagnoosi on välttämätön. New Yorkin Mount Sinai -terveysjärjestelmän eriarvoisuuskardiologian johtaja, tohtori Icilma Fergus selittää, että kahta testiä – verikokeita ja ultraäänitutkimusta – käytetään havaitsemaan veren ja sydämen rakenteen poikkeavuuksia, jotka osoittavat vaurioita. Onneksi sydänsuru-oireyhtymä on yleensä palautuvaa asianmukaisella hoidolla. Ultraäänitutkimus voi auttaa määrittämään, onko kyseessä tyypillinen sydänkohtauksen aiheuttama tukos ja ratkeaako sydämen poikkeama itsestään.

Tarkat laukaisijatekijät jäävät hieman epäselviksi, mutta asiantuntijat kuten tohtori Fergus uskovat, että suuret stressaavat tapahtumat – kuten läheisen menetys, työpaikan menettäminen taloudellisen taantuman aikana tai merkittävä ero – voivat fyysisesti heikentää sydäntä.

Tutkimukset osoittavat, että sydänsuru-oireyhtymä vaikuttaa ensisijaisiin yli 60-vuotiaisiin naisiin, vaikka sitä nähdään yhä enemmän nuoremmissakin naisissa. Diagnooseja on noussut 2000-luvun alusta lähtien. Vaikka syytä siihen, miksi naiset ovat alttiimpia, ei täysin ymmärretä, tohtori Fergus ehdottaa, että se voi liittyä estrogeenitasojen laskuun tai yleiseen altistumiseen stressille.

Jokainen stressaava tapahtuma ei kuitenkaan johda sydänsuru-oireyhtymään. Tutkimukset osoittavat, että niillä, joilla se kehittyy, saattaa olla jo olemassa olevia sydänongelmia tai taipumus niihin. Stressi voi nostaa kortisolitasoja ja vaikuttaa sympaattiseen hermostoon, aiheuttaen aineiden, joita kutsutaan katekoliamineiksi, tulvimisen. Tämä voi johtaa sydämen toimintahäiriöön, olipa syynä liian nopea syke tai väärin toimiminen.

Mikä rooli liikunnalla voi siis olla sydänsuru-oireyhtymän hoidossa? The Guardianin mukaan Euroopan kardiologiyhdistyksen vuosikokouksessa esitetyn tutkimuksen mukaan parannuskeinon löytämisessä on tehty lupaavia edistysaskeleita. Tutkimukseen osallistui 76 takotsubo-kardiomyopatiaa sairastavaa potilasta. Osa heistä sai kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT), kun taas toiset osallistuivat 12 viikon ajan liikuntaohjelmiin, kuten aerobisiin harjoitteisiin, uintiin ja pyöräilyyn, perushoidon ohella. Liikuntaryhmällä oli enemmän energiaa ja paremmat terveysindikaattorit verrattuna niihin, joilla oli vain perushoito, mikä viittaa siihen, että liikunta ja CBT voivat vähentää vakavia sivuvaikutuksia, kuten sydämen vajaatoimintaa ja jopa kuolemaa.

Vaikka ei ehkä ole yllättävää, että liikunta hyödyttää sydänpotilaita, on huomionarvoista, että tämä tutkimus korostaa myös kognitiivisen käyttäytymisterapian mahdollisuuksia parantaa tuloksia. Käyttäytymisterapia on osoittautunut parantavan sydämen toimintaa ja potilaiden kuntoa, kertoo British Heart Foundationin kliininen johtaja tohtori Sonya Babu-Narayan, joka rahoitti kokeilun. Hän totesi, että lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään, johtavatko nämä menetelmät pitkäaikaisiin selviytymishyötyihin tai oireiden lievittymiseen. Vogue otti yhteyttä Euroopan kardiologiyhdistykseen kommenttien ja tutkimuskopion saamiseksi, mutta ei saanut vastausta ennen julkaisua.

Tohtori Fergus selittää, että henkilöille, joilla on sydämen vajaatoiminta, sydänkohtaus, epäsäännöllinen syke tai heikentynyt sydämen toiminta, suositellaan tyypillisesti sydänkuntoutusta tai liikuntaa. Soveltaen samaa päättelyä, hänestä on loogista, että tutkimukset päätyisivät samankaltaisiin johtopäätöksiin sydänsuru-oireyhtymästä. Liikunta lisää hapen virtausta sydämeen, vahvistaen sitä ja parantaen mielialaa, hän lisää.

Mielenterveyden näkökulmasta NYU Langone Healthin psykiatrian kliininen apulaisprofessori Thea Gallagher on samaa mieltä, korostaen, että ahdistus ja levottomuus eivät ole vain mielessämme, vaan ne ilmenevät myös kehossamme. Hän korostaa aivojen ja kehon välistä yhteyttä, huomauttaen, että fyysiselle terveydelle hyödylliset toimet voivat lievittää fysiologisia oireita. Esimerkiksi liiallisen kahvinjuonnin korvaaminen 20 minuutin kävelyllä päivittäin voi tuottaa mitattavia terveyshyötyjä ja vähentää ahdistusta ja masennusta.

Liikunta luo myös rutiinin, joka edistää mielihyvinvointia. Gallagher ehdottaa, että uusien, ennustettavien rakenteiden luominen voi olla erityisen hyödyllistä, kun tuntuu ylityttyltä tai surua.

Vaikka nopea ratkaisu särkyneeseen sydämeen olisi ihanteellinen, nykyinen paras lähestymistapa on ylläpitää optimaalista terveyttä. Tohtori Fergus neuvoo, että vaikka on vaikeaa ennustaa, kellä saattaa kehittyä sydänsuru-oireyhtymä, itsensä suojeleminen terveellisen elämäntavan avulla ja riskitekijöiden hallitseminen voi minimoida vakavien seurausten mahdollisuuden.

Jos sinulla on kysymyksiä kauneus- tai wellness-trendistä, Voguen vanhempi kauneus- ja wellness-toimittaja kuulee mielellään sinusta osoitteessa beauty@vogue.com.

Usein Kysytyt Kysymykset
Tässä on luettelo hyödyllisistä ja selkeistä UKK:ista liikunnasta terveemmän sydämen vuoksi.



Aloittaminen: Perusteet



1. Miksi liikunta on niin tärkeää sydämelleni?

Säännöllinen liikunta vahvistaa sydänlihasta, auttaa sitä pumppaamaan verta tehokkaammin ja alentaa verenpainettasi ja huonoa kolesteroliasi. Tämä vähentää sydämen kuormitusta ja alentaa riskiä sairastua sydänsairauksiin.



2. Olen täysin aloittelija. Mistä aloitan?

Aloita hitaasti. Aloita vain 10–15 minuutin kohtuullisesta aktiivisuudesta, kuten ripeästä kävelystä, useimpina viikonpäivinä. Avainasiana on jatkuvuus. Lisää aikaa ja intensiteettiä vähitellen vahvistuessasi.



3. Kuinka paljon liikuntaa sydämeni oikeastaan tarvitsee?

Useimmille aikuisille tavoitteena on vähintään 150 minuuttia kohtuullisen intensiteetin aerobista liikuntaa tai 75 minuuttia korkean intensiteetin aerobista liikuntaa viikossa, jaettuna usealle päivälle.



4. Mitä eroa on aerobisella ja voimaharjoittelulla sydämelleni?

- Aerobinen liikunta on sydämesi tähti. Se nopeuttaa sykettäsi pitkäksi aikaa, parantaen suoraan sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa.

- Voimaharjoittelu tukee sydäntäsi rakentamalla lihasta, mikä auttaa painonhallinnassa ja aineenvaihdunnan parantamisessa.



Sydämelle terveellisen liikunnan tyypit



5. Mitä helppoja, vähäiskuormituksisia harjoituksia voin tehdä?

Reipas kävely on yksi parhaista. Muita loistavia vaihtoehtoja ovat uinti, pyöräily paikallaanpidettävällä pyörällä, vesiaerobikka ja elliptisen laitteen käyttö.



6. Tarvitsenko mennä kuntosalille saadakseni hyvän sydänliikunnan?

Ei lainkaan. Voit saada erinomaisen harjoituksen kotona tai naapurustossasi. Kävely, hölkkä, portaita kiipeily, kehonpainoharjoitukset ja verkossa olevien liikuntavideoiden seuraaminen ovat kaikki tehokkaita.



7. Onko korkean intensiteetin intervalliharjoittelu turvallista sydämelleni?

Henkilöille, joilla on vakiintunut peruskunto eikä aiempaa sydänsairautta, HIIT voi olla erittäin hyödyllistä. Kuitenkin, jos olet uusi liikunnassa tai sinulla on sydänsairaus, konsultoi lääkäriäsi ennen minkään korkean intensiteetin ohjelman aloittamista.



Yleiset Huolenaiheet ja Turvallisuus



8. Minulla on sydänsairaus. Voinko silti liikkua?