Monet olettavat, että harmaantuminen on väistämätöntä. Ranskan hallituksen instituutin, Pariisin sairaalan ja Phytosolba-laboratorion tuore tutkimus on kuitenkin selvittänyt, onko mahdollista palauttaa luonnollinen hiusten väri ikääntyessämme – ja ehkä jopa kääntää ajan kulkua. Tässä prosessissa he ovat paljastaneet yllättäviä tekijöitä ennenaikaisen harmaantumisen taustalla. Ja pieni spoilaus: hiustenväriaine saattaa olla osa ongelmaa.

Kaikki keskittyy melaniiniin, kehon luontaiseen pigmenttiin, joka vastaa hiusten, silmien ja ihon väristä. Jokaisella on eri määriä ja yhdistelmiä melaniinia, mikä ei ainoastaan tee jokaisesta meistä ainutlaatuisen, vaan tarjoaa myös lisäetuja kuten suojan UV-säteilyltä ja auringon aiheuttamilta vaurioilta. Se saattaa jopa tukea immuunijärjestelmää ja vähentää tulehdusta.

Melaniini – tai sen puute – aiheuttaa myös harmaan tai valkoisen hiuksen. Ikääntyminen hidastaa tai pysäyttää luonnollisesti melaniinin tuotantoa hiusissäkkeissä, mutta elämäntapatekijät kuten stressi ja ruokavalio voivat myös vaikuttaa siihen. Mutta tämän tutkimuksen mukaan tarina on monimutkaisempi.

**Melaniini ja hiusissäkkeet**

Hiukset itse asiassa alkavat kasvaa valkoisina hiusissäkissä. Kehittyessään pigmenttiä tuottavat solut eli melanosyytit vapauttavat melaniinia, joka värjää hiuskarvan. Kun hiusissäkki ikääntyy tai vaurioituu – hidastaen tai pysäyttäen melaniinin tuotannon tai aiheuttaen pigmenttisolujen heikkenemisen – uudet hiukset kasvavat ilman pigmenttiä, näyttäen valkoisilta tai harmailta.

**Miten hiustenväriaine vaikuttaa hiusissäkkeisiin**

Tässä kohtaa tarina muuttuu kiinnostavaksi: tutkimuksen mukaan vetyperoksidin kertyminen hiusissäkkiin voi edesauttaa valkoisten hiusten muodostumista. Kun vetyperoksidia kertyy, se hapettaa melaniinia, poistaen pigmentin hiuskarvalta ja jättäen sen valkoiseksi.

Mikä on sitten vetyperoksidi? Ching-Yi-yliopiston kosmetiikan tutkimuksen laitoksen tohtori Priscilla Wu selittää, että vetyperoksidi (H₂O₂) on erittäin reaktiivinen hapettava yhdiste, jota säilytetään usein 30–60-prosenttisena liuoksena. Hiusten värjäyksessä kampaajat käyttävät vetyperoksidia tai vastaavia valkaisuaineita sisältäviä tuotteita vaalentamaan pigmenttiä.

Jos hiuksia valkaistaan tai värjätään usein peroksidipohjaisilla valmisteilla, liikaa vetyperoksidia voi kertyä hiusissäkkiin. Ajan myötä tämä hapettunut stressi voi lisätä harmaiden tai valkoisten hiusten todennäköisyyttä. Joten jos värjäät hiuksiasi peittääksesi harmaita, saatat tahattomasti edistää uusien harmaiden hiusten kasvua.

**Liikaa auringonvaloa**

Vapaat radikaalit voivat myös aiheuttaa hiusissäkkien ennenaikaista hapettumista – mikä tarkoittaa, että kaikki auringonvalosta saasteisiin voi nopeuttaa ikääntymistä. Auringon UV-säteet synnyttävät vapaita radikaaleja, jotka vaurioittavat melanosyyttejä, kun taas ilmansaasteet kuten pienhiukkaset, raskasmetallit ja otsoni aiheuttavat hapettumisreaktioita päänahassa ja hiusissäkkeiden ympärillä. Molemmat stressitekijät voivat häiritä melaniinin tuotantoa, tulehduttaa hiusissäkkejä ja nopeuttaa pigmenttiä tuottavien solujen häviämistä.

Se on yksi syy lisää käyttää hattua ulkona – ja ehkä harkita uudelleen peroksidipohjaisten hiustenväriaineiden käyttöä.

Oletko utelias kauneus- tai hyvinvointitrendistä? Haluaisimme kuulla mielipiteesi! Lähetä sähköpostia Voguen vanhemmalle kauneus- ja hyvinvointitoimittajalle osoitteeseen beauty@vogue.com.

**Usein kysytyt kysymykset**
Usein kysytyt kysymykset siitä, miksi jotkut harmaantuvat aiemmin kuin toiset

Perusteet ja määritelmät

K: Mikä aiheuttaa hiusten harmaantumisen?
V: Hiukset harmaantuvat, kun hiusissäkkeissä sijaitsevat pigmenttiä tuottavat melanosyyttisolut hidastavat tai lopettavat melaniinin tuotannon. Melaniini on pigmentti, joka antaa hiuksille värinsä.

K: Onko harmaantuminen vain normaali osa ikääntymistä?
V: Kyllä, useimmille se on. Se on luonnollinen biologinen prosessi, mutta sen aloitusajankohta ja etenemisnopeus vaihtelevat suuresti henkilökohtaisesti.

K: Mitä ennenaikainen harmaantuminen tarkoittaa?
V: Ennenaikaiseksi harmaantumiseksi määritellään tyypillisesti, että henkilöllä on merkittäviä määriä harmaita hiuksia ennen 20 vuoden ikää eurooppalaistaustaisilla, ennen 25 vuoden ikää aasialaistaustaisilla ja ennen 30 vuoden ikää afrikkalaistaustaisilla.

Syyt ja tekijät

K: Määräytyykö varhainen harmaantuminen pääasiassa geeneistä?
V: Kyllä, perinnöllisyys on vahvin tekijä. Jos vanhempasi tai isovanhempasi harmaanuivat varhain, sinulla on suurempi todennäköisyys tehdä niin. Tutkijat ovat jopa tunnistaneet tiettyjä geenejä, jotka liittyvät harmaantumisen ajankohtaan.

K: Voiko stressi todella harmaantaa hiuksia?
V: Vaikka krooninen, vakava stressi saattaa nopeuttaa harmaantumisprosessia vaikuttamalla hiusissäkkien kantasoluihin, se ei todennäköisesti ole ainoa syy. Sanonnalla "huolestua harmaaksi" on tieteellistä perustaa, mutta perinnöllisyydellä on silti päärooli.

K: Vaikuttavatko elämäntapavalinnat kuten tupakointi tai ruokavalio siihen?
V: Kyllä. Tupakointiin on vahvasti yhdistetty ennenaikaista harmaantumista, todennäköisesti hapettuneen stressin vaurioitettua melanosyyttejä. Tiettyjen vitamiinien ja kivennäisaineiden puutteilla voi myös olla osuutensa joissakin tapauksissa.

K: Voiko sairaus aiheuttaa varhaista harmaantumista?
V: Tietyt sairaudet kuten vitiligo tai autoimmuunisairaudet voivat joskus liittyä ennenaikaiseen harmaantumiseen. Kilpirauhasen epätasapaino ja B12-vitamiinin puutos ovat myös tunnettuja tekijöitä. Jos harmaantuminen on äkillistä tai laikuttaista, on viisasta konsultoida lääkäriä.

K: Vaikuttaako rotu tai etninen tausta siihen, milloin harmaannut?
V: Kyllä, keskimäärin. Eurooppalaistaustaiset henkilöt taipuvat harmaantumaan aiemmin, kun taas aasialais- ja afrikkalaistaustaiset henkilöt alkavat harmaantua myöhemmin, usein vasta