Kosteana heinäkuun iltapäivänä Chappell Roan seisoo metrovaunun ovien lähellä, tulipunaiset hiukset kehystäen hänen kalpeaa kasvojaan. Mutta 27-vuotias poptähti – syntymänimeltään Kayleigh Rose Amstutz – ei ole tungettu newyorkilaisten työmatkalaisten joukkoon. Sen sijaan hän on muuttanut New Yorkin liikennemuseossa olevan käytöstä poistetun metrovaunuin strobo-valaistuksi klubiksi kuvatakseen uusimman singlensä The Subway musiikkivideon.

Sen jälkeen kun hän esitti kappaleen ensimmäistä kertaa viime vuonna Governors Ball -festivaalilla, fanit ovat rukoilleet studiotallennetta. Roan suunnitteli alun perin julkaisevansa The Subway -kappaleen huhtikuussa, sitten siirsi sen kesäkuulle ja sitten heinäkuulle. Kun se viimein julkaistiin viime torstaina, se nousi heti Spotifyn globaalien listojen kärkeen, tullen vuoden suosituimmaksi naisartistin debyytiksi.

"En vain ollut valmis julkaisemaan sitä vielä," Roan myöntää trailerissaan. "Se oli liian tuskallista. Olin liian vihainen ja peloissani – elämäni suhteen – julkaistakseni sen." Mutta nyt hän on valmis.

The Subway kuvastaa hermostunutta kiirettä, kun törmää exään. "En päässyt yli tästä yhdestä ihmisestä," Roan kertoo, kun hänen glam-tiiminsä letittää hänen hiuksiaan ja höylää hänen poskiaan vaaleanpunaisella. "Kirjoittaessani kerroin itselleni jatkuvasti: 'Se on ohi, se on ohi.' Mutta tunteet olivat edelleen läsnä."

Kappale, joka on tehty yhdessä tuottaja Daniel Nigron kanssa, oli luova haaste. Roan vertaa sitä aiempaan hittiinsä Casual – sekä teemaltaan (haluta jotakuta, joka ei sitoudu) että uuvuttavan työprosessin osalta. "Kesti ikuisuuden saada se kohdalleen," hän sanoo.

Musiikkivideon tekeminen oli yhtä vaativaa. "En ole tehnyt videota vuosiin, koska ne ovat niin vaikeita – joskus jopa traumaattisia," hän myöntää. Kun hän julkaisi Good Luck, Babe! ja The Giver aiemmin tänä vuonna, hänellä ei ollut energiaa visuaalisuuteen. "Se on rakkausprojekti, enkä ollut varma, että minulla oli sitä annettavaksi."

Mutta The Subway oli erilainen. Roan kuvitteli kampuksenomaisen New York -seikkailun, jossa hän jahtaa vihreätukkaista, Cousin It -tyyppistä sydänmurskaajaa kaupungin halki. "En halunnut sen olevan liian vakava," hän sanoo. "Kappale on tunteikas, mutta samalla ei – sanon kirjaimellisesti: 'Vitut tästä kaupungista, muutan Saskatchewaniin.'"

Seuraavana päivänä museossa kuvauksien jälkeen fanit näkivät Roanin Manhattanin paloportailulla, hänen hiuksensa roikkuen kuin Rapunzelilla. Pätkät hänen huuliholvauksistaan levisivät someissa, kuten myös kuvat, joissa häntä vedettiin taksin perässä – hiukset edellä. ("En voi piiloutua tämän tukkani kanssa," hän nauraa. "Olen miettinyt leikkaavani tai värjääväni sen, mutta se on osa brändiäni.")

Kun hänen Grammy-palkittu debyyttinsä The Rise and Fall of a Midwest Princess on edelleen kovassa huudossa, fanit spekuloivat jo hänen seuraavasta projektistaan – huomaten hänen viimeaikaisen pakkomielteensä lohikäärmeisiin, ritareihin ja keskiaikaisiin teemoihin, jopa The Giver -kappaleen lyriikkavideolla.

Tässä uudelleenkirjoitettu versio tekstistä sujuvassa, luonnollisessa englannissa säilyttäen alkuperäisen merkityksen:

---

DVD-valikko vierii ohi kappaleiden "To Be Yours" ja "Read & Make Out" kohdalla. Mutta Roan selventää: "Toista projektia ei ole vielä olemassa. Ei albumia, ei kokoelmaa kappaleita."

Hän jatkaa: "Ensimmäisen kirjoittaminen vei viisi vuotta, ja seuraavan tekeminen vie varmaan ainakin viisi lisää. En ole sellainen säveltäjä, joka kykenee tuottamaan nopeasti." Roan ei myöskään usko luovuuden pakottamiseen. "En tee hyvää musiikkia, jos pakotan itseni," hän sanoo. "Joskus näen kommentteja kuten: 'Hän on kaikkialla paitsi vitun studiossa.' Mutta vaikka viettäisin 12 tuntia päivässä studiossa, se ei tarkoittaisi, että albumi tulisi nopeammin."

Nykyään Roan kirjautuu Instagramiin vain julkaistakseen jotain, poistaen sovelluksen välittömästi uudestaan. "Sosiaalinen media on kamala minulle ja taiteelleni," hän myöntää. "Olen päättänyt altistaa itseni sille." Hän on utelias näkemään, miten hänen työnsä kehittyy ilman somevaikutusta. "En ole koskaan kirjoittanut albumia ilman Instagramia," hän sanoo. "Tällä kertaa prosessi on kokonaan minun – TikTok-yleisö ei saa kurkistusta."

Lisäksi oikeassa elämässä on paljon kokeiltavaa. Viime aikoina Roan on asunut New Yorkissa parhaan ystävänsä ja luovan johtajansa Ramisha Sattarin kanssa. "Minun piti nähdä, millaista New York 20-vuotiaana on – kaikki puhuvat siitä," hän sanoo. Hän rakastaa kaupungin ruokakulttuurin tutkimista ja pyöräilyä ("suosikkijuttuni ikinä"), vaikka poptähdetkään eivät säästy New Yorkin kovasta rakkaudesta. "Kaupunki tekee parhaiten osaamaansa – pieksee minua," hän vitsailee, tiiminsä nyökätessä myötätunnossa.

Silti Roan tuntee toivoa tulevaisuudesta, mukaan lukien syksyn pop-up -keikat New Yorkissa, Los Angelesissa ja Kansas Cityssä. "Tämä tahti tuntuu hyvältä – hallittavalta ja kivalta," hän sanoo. "Ensimmäistä kertaa yli vuoteen olen aidosti innoissani mennessä töihin ja tekemään työtäni."

(Kuva: Ragan Henderson)